Miten bruksismi liittyy stressiin?

Bruksismi eli hampaiden narskuttelu liittyy vahvasti stressiin. Stressi aktivoi autonomisen hermoston, mikä lisää lihasjännitystä puremalihaksissa ja voi johtaa tiedostamattomaan hampaiden yhteen puristamiseen tai narskutteluun. Tämä yhteys on kaksisuuntainen: stressi pahentaa bruksismia, ja bruksismin aiheuttamat kiputilat voivat lisätä stressiä. Oireet vaihtelevat päänsärystä leukojen kipuun ja hampaiden kulumiseen.

Mikä on bruksismin ja stressin välinen yhteys?

Stressi on yksi bruksismin merkittävimmistä laukaisevista tekijöistä. Kun koet stressiä, kehosi reagoi aktivoimalla sympaattisen hermoston, mikä nostaa lihasjännitystä kaikkialla kehossa – myös puremalihaksissa. Tämä johtaa hampaiden tiedostamattomaan yhteen puristamiseen ja narskutteluun.

Stressin aiheuttamat fysiologiset reaktiot – kuten kortisolin ja adrenaliinin eritys – herkistävät keskushermostoa, mikä voi aiheuttaa kasvojen alueen lihasten yliaktiivisuutta. Tämä selittää, miksi stressaavina aikoina bruksismi usein pahenee.

Kyseessä on myös noidankehä: stressi laukaisee bruksismia, ja bruksismin aiheuttamat kivut puolestaan lisäävät stressiä. Tämän yhteyden ymmärtäminen on tärkeää tehokkaan hoidon kannalta.

Miten tunnistan stressistä johtuvan bruksismin oireet?

Stressiperäisen bruksismin tyypillisiä oireita ovat purentalihasten kipu ja väsyminen, etenkin aamuisin herätessä. Voit huomata myös päänsärkyä, erityisesti ohimoiden alueella, sekä leukanivelten naksumista tai rajoittunutta suun avautumista.

Muita merkkejä ovat:

• Hampaiden kuluminen ja mahdolliset lohkeamat
• Poskien sisäpinnan purentajäljet (purentavallit)
• Kielen ja suun limakalvojen haavaumat
• Korvakipu tai tinnitus
• Niska- ja hartiaseudun jäykkyys

Yöllisessä bruksismissa korostuvat aamukivut ja hampaiden kuluminen, kun taas päiväaikaisessa bruksismissa tyypillistä on tiedostamaton puremalihasten jännittäminen stressaavissa tilanteissa.

Miten stressin aiheuttamaa bruksismia hoidetaan?

Stressiperäisen bruksismin hoito keskittyy sekä oireiden lievittämiseen että perussyyn eli stressin hallintaan. Purentakisko on tehokas keino suojata hampaita öiseltä narskuttelulta – se valmistetaan yksilöllisesti ja se myös auttaa purentalihaksia rentoutumaan.

Stressinhallintakeinot ovat keskeinen osa hoitoa:

• Säännöllinen liikunta ja riittävä uni
• Rentoutumistekniikat, kuten syvähengitys ja meditaatio
• Kasvojen lihasten tietoinen rentouttaminen pitkin päivää
• Omatoiminen purentalihasten hieronta

Vaikeissa tapauksissa voidaan harkita fysioterapeutin antamaa purentalihasterapiaa tai botuliinihoitoa, joka rentouttaa purentalihaksia tehokkaasti 2-6 kuukauden ajaksi.

Milloin tulisi hakeutua hammaslääkäriin bruksismin vuoksi?

Hammaslääkäriin kannattaa hakeutua, jos huomaat hampaiden kulumista, toistuvaa päänsärkyä aamuisin tai leukanivelten kipua. Myös jos käytät säännöllisesti särkylääkkeitä kasvojen alueen kipuihin tai jos puolisosi on huomauttanut öisestä hampaiden narskuttelusta.

Hammaslääkäri tutkii purentaelimesi kokonaisvaltaisesti: hampaiden kulumisen, purentalihasten kunnon ja suun limakalvojen tilan. Hän myös kartoittaa elämäntilanteesi ja stressitekijät, jotka voivat vaikuttaa bruksismiin.

Bruksismi on yleinen vaiva, mutta oikealla hoidolla sen aiheuttamia haittoja voidaan merkittävästi vähentää. Jos epäilet kärsiväsi stressiperäisestä bruksismista, varaa aika hammastarkastukseen joustavasti suoraan verkosta tai soittamalla 014 211 665. Hammastarkastuksen yhteydessä arvioimme purentasi tilanteen ja teemme yksilöllisen hoitosuunnitelman. Lämpimästi tervetuloa hoitoon!