Omahoidon opastus
"Kaikkia hampaita ei tarvitse harjata, vain ne jotka haluat pitää!" olet saattanut kuulla sanottavan. Lausumassa on perää - suun omahoito on kaiken hammashoidon perusta. Suun puhdistuksen lisäksi omahoitoon kuuluu myös fluorin ja ksylitolin käyttö, terveelliset ruokailutottumukset, ja säännölliset suun terveydentilan tarkastukset.
Jos suullesi sopivien välineiden ja tekniikoiden valinta mietityttää, varaa aika omahoidon opastukseen suuhygienistin vastaanotolle soittamalla 014 211 665.
Suun omahoidon kulmakivet
Hampaat puhtaaksi:
- 2x2: harjaa hampaat kahdesti päivässä käyttäen fluorihammastahnaa, kahden minuutin ajan kerrallaan
- puhdista myös hammasvälit päivittäin
- käytä harjana pehmeäpäistä sähköhammasharjaa.
Miksi fluoria pitäisi käyttää?
Fluori auttaa hampaiden pintaa peittävää kiillettä pysymään kunnossa. Vaikka kiille on kehon kovin kudos, happohyökkäyksille altistuessaan se pikkuhiljaa liukenee eli demineralisoituu. Fluori auttaa kiillettä remineralisoitumaan, eli kovettumaan uudelleen.
Miksi kannattaa valita sähköhammasharja?
Sähköhammasharjan puhdistusteho on moninkertainen perinteiseen harjaan verrattuna. Useimmat sähköhammasharjamallit varoittavat liiasta voimankäytöstä, ja on siten hellä ikenille ja hampaille.
Miksi hammasvälit pitää puhdistaa erikseen?
Hammasharja ei ulotu kapeisiin hammasväleihin, mutta ruoantähteet ja bakteerit sen sijaan pesiytyvät niihin helposti. Puhdistamalla myös hammasvälit varmistetaan, että koko hampaisto saadaan puhtaaksi. Samalla ehkäistään välipintojen reikiintymistä ja ientulehduksen muodostumista.
Ruokailu rytmissä:
Suu voi hyvin kun ruokailurytmi pidetään säännöllisenä.
Vältä jatkuvaa napostelua ja yhdistä herkkuhetket muuhun ruokailuun, niin happohyökkäykset pysyvät kurissa. Ruokajuomaksi kannattaa valita vesi tai maito. Ruokailun jälkeen kannattaa käyttää ksylitolituotteita, sillä ne auttavat katkaisemaan happohyökkäyksen.
Elämäntavat hallintaan:
Alkoholi ja tupakka sekä muut nikotiinituotteet tuovat lukuisia riskejä suun terveydelle. Vakavimpana vaikutuksina alkoholi ja tupakka lisäävät suusyövän riskiä, ja yhdessä käytettynä ne muodostavat suurimman suusyövän riskitekijän. Tupakointi lisää myös riskiä suun kiinnityskudossairauden eli parodontiitin puhkeamiselle. Hoitamattomana parodontiitti voi johtaa jopa hampaiden menetykseen, ja tupakoitsijalla se usein etenee oireetta pitkälle. Tupakointi onkin suositeltavaa lopettaa kokonaan.
Alkoholi:
- lisää suusyövän riskiä
- kuivattaa suuta
- on usein hapanta ja/tai sokeripitoista
Tupakointi:
- lisää suusyövän riskiä
- nostaa huomattavasti parodontiitin riskiä
- vaikeuttaa suun alueen toimenpiteistä, esim. hampaan poisto toipumista
- heikentää haju- ja makuaistia
- saa hengityksen haisemaan
Nuuska ja nikotiinipussit:
- voi sisältää tupakkaan verrattuna moninkertaisen määrän nikotiinia
- suussa käytettynä voi aiheuttaa limakalvomuutoksia (ns. norsunnahkaa) ja ienvetäytymiä
- lisää riskiä sairastua suusyöpään
Mistä saa apua tupakoinnin lopettamiseen?
Jos tupakoinnin lopettaminen tuottaa haasteita, kysy apua hoitavalta lääkäriltäsi, hammaslääkäriltäsi tai suuhygienistiltäsi. Tupakoinnin lopettamiseen löytyy apua myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakoinnin-lopettaminen
Käykö sähkötupakka tupakoinnin lopettamiseen?
Myös sähkösavukkeet sisältävät nikotiinia ja ylläpitävät siten addiktiota. Ne saattavat sisältää myös muita terveydelle haitallisia yhdisteitä, eikä sähkötupakkaa nykytiedon valossa suositella korvikkeeksi tupakoinnille.
Suun omahoito eri ikävaiheissa
Suun terveys ei ole vakio, vaan voi muuttua elämän aikana moneen kertaan.
Hyvät suunhygienian perusteet saadaan lapsuudessa. Lapsen hammashoito on vanhempien vastuulla, ja huoltajan tulee harjata lapsen hampaat kaksi kertaa päivässä aina siihen asti kunnes hienomotoriikka on tarpeeksi kehittynyt, yleensä noin 10 -vuotiaaksi, ja senkin jälkeen on hyvä tarkastaa harjaustulos. Lasten suun terveyden kohdalla on tärkeää muistaa, että reikiintyminen on bakteerien aiheuttama, syljen välityksellä siirtyvä sairaus. Muistathan siis, ettei esimerkiksi omassa suussa käyneellä lusikalla tule ruokkia lasta.
Ikääntyminen tuo omat haasteensa suun hoitoon. Hienomotoriikka alkaa heiketä, mikä voi vaikeuttaa omasta suun terveydestä huolehtimista. Myös suun kuivuminen lisääntyy, tuoden mukanaan omat ongelmansa, kuten limakalvojen haavautumat, suun sienitulehdukset ja hampaiden reikiintymisen.
Joskus omahoito voi olla haasteellista esimerkiksi sairauden myötä, tai suun terveydentila muuttua esimerkiksi raskauden tai lääkityksen vuoksi. Silloin saattaa olla paikallaan käydä tavanomaista useammin hammastarkastuksissa ja ammattimaisessa hampaiston puhdistuksessa.
Omahoidon opastus suuhygienistin vastaanotolla
Suuhygienisti kartoittaa suun terveystilanteen ja nykyiset omahoidon tottumukset. Saat yksilöllisen ohjauksen suun terveyden hoidosta ja ylläpidosta, sekä suositukset sopivista omahoitovälineistä juuri sinun tarpeisiin.
Ajanvaraus omahoidon opastukseen
Varaa aika omahoidon opastukseen suuhygienistin vastaanotolle soittamalla 014 211 665. Saat omahoidon opastuksen ja muut suuhygienistipalvelumme kaikilta Hammassirkun vastaanotoilta.
Lämpimästi tervetuloa hoitoon!
