Siirry sisältöön

Hammashoitopelosta

12.3.2018

Pelolla on tehtävänsä. Pelko on primitiivinen tunne, jonka tarkoitus on suojella. Pelko on terve reaktio uhkaavalta koettuun tilanteeseen. Oikeassa tilanteessa on viisautta pelätä. Joskus kuitenkin toivoisimme voivamme hallita pelkojamme, esimerkiksi hammaslääkärissä.

Lohdullista on, että laajojen kansainvälisten ja kansallistenkin tutkimusten mukaan joka toinen aikuinen kokee hammashoidon jonkin asteisena ahdistuksena tai pelkona. Tutkimuksien tulokset vaihtelevat käytetyistä mittareista riippuen, mutta lopputulos on aina sama. Pelko on tavallista.

Hammaslääkärien koulutuksessa kiinnitetään nykyisin erityisen paljon huomiota pelkopotilaiden kohtaamiseen. Oleellisena osana pelkopotilaiden hoidossa korostetaan luottamuksen saavuttamista hoitohenkilökunnan ja potilaan välillä. Luottamus ei synny automaattisesti, vaan edellyttää aikaa keskustelulle ja kuuntelulle. Hammashoitopelkoisen voi olla joskus hankala avautua pelon syistä, mutta tähän kannustetaan, koska tunnetilojen taustojen sanoittamisen on havaittu osaltaan helpottavan pelkotiloja ja lisäävän hoitavan henkilön ymmärrystä. Ensimmäiset hoitokäynnit ja ajanvaraushetki ovat pelkääville erityisen hankalia tilanteita. Tämäkin on hyvin ammattilaisilla tiedossa ja siksi potilaan ensikohtaamiseen kiinnitetään erityisesti huomiota.

 

Pelon syitä on lukuisia. Joku pelkää kipua, toinen taas kontrollin tunteen menettämistä.  Hoitotuolin alas laskeminen ja suun avaaminen tutkimusta varten voi tuntua liian henkilökohtaiselta ja intiimiltä. Pelätään myös syyllistämistä, mikäli hampaiden harjaus on jäänyt vähemmälle ja terveellinen dieetti on pettänyt. Joskus myös hävetään hampaiden kuntoa niin paljon, että hoitoon hakeutuminen viivästyy.  Tyypillisesti myös oma mieli kuvittelee suun tilanteen todellisuutta kehnommaksi.

Nykyajan hammashoito pystyy tarjoamaan avun pelkäävien potilaiden hammashoitoon. Hammashoidossa käydyn keskustelun pohjalta hammaslääkäri voi tarvittaessa ohjata potilaan hakemaan apua terapeutilta tai psykologilta. Hammaslääkäriasemilla yleistyneet hammashoitopelkoisten keskustelukäynnit edesauttavat edellä mainitun luottamuksen kehittymistä. Itse hoitotilanteessa potilaalle kerrotaan hoidon vaiheista, mikä helpottaa kontrollin tunteen säilyttämistä. Kivun hallinta on oleellinen osa modernia hammashoitoa.

Puudutuksilla muutoin kivuliaat hammashoitotoimenpiteet saadaan kivuttomiksi.  Esilääkkeiden käyttö auttaa rentoutumaan hoidon aikana ja anestesiassa suu hoidetaan kuntoon potilaan nukkuessa.  Toisinaan rentoutumiseen riittää pelkästään musiikin kuuntelu.

Pelkäävän potilaan, kuten pelkäämättömänkin potilaan, hoidossa painopiste tulee olla ennaltaehkäisevässä hoidossa. Kun pienestä pitäen opitaan oikeanlainen suuhygienia ja ruokailutottumukset, niin korjaavaa hoitoa ei tarvitse tehdäkään. Aina ei elämä kuitenkaan mene oppikirjan mukaan. Erityisesti, kun lapsi tarvitsee hoitoa, täytyy pysähtyä hetkeksi. Hammashoitotoimenpiteiden tulee sujua lapsen kanssa yhteisymmärryksessä, jotta lapsuuden hoitokokemukset eivät jäisi painamaan mieltä luoden pohjaa myöhemmälle hammashoitopelolle.

Hammashoitopelkoisen kannattaa siis avoimesti kertoa peloistaan heti hoidon alkumetreillä. Näin yhteinen hoitolinja on parhaiten löydettävissä. Hammashoitoon kannattaa myös hakeutua säännöllisesti, jotta mahdolliset ongelmat tulevat ajoissa ilmi ja useimmat niistä vieläpä ennaltaehkäistyiksi.

HAMMASHOITOPELKO

– hammashoitopelko koskettaa joka toista aikuista suomalaista

– ota aina pelko puheeksi hoitotilanteessa

– käy säännöllisesti hammashoidossa

-lasten hammashoitokokemuksien onnistumista tulee tukea erityisesti

Vieritä ylös